Blogi-hiljaisuus päättyy nyt. Talvi on kulunut hiljaisuuden vallitessa. Nyt taas kevään tullen tekee mieli pohtia asioita ja aloittaa aktiivisempi elämä tälläkin puolella. Tuossa päivänä jonakin lueskelin taas kasvattajien ja harrastajien blogeja niin kuin myös rotuyhdistyksenkin tekstejä ja se herätti monenlaista ajatusta...

Yhä vahvemmin alkaa taas tuntua siltä, että ihmiset ovat unohtaneet, että koira on eläin, kuten ihminenkin ja sen tähden monen asian kokonaisuus. Elävä luontokappale, johon vaikuttavat perimän lisäksi myös ulkoiset asiat.

Jos liikaa korostetaan tiettyjä asioita, niin toiset jäävät unhoon. Samalla myös liiallisella rajoittamisella tehdään hallaa ja suositaan ns. matadorikoirien käyttöä, kun käyttöön ei enää jää kuin pieni osa koirista.

Yhdistelemällä oikein voitaisiin ajaa samaa asiaa. Huomioiden se, että samoilla puutteilla olevia koiria ei yhdistetä tietenkään keskenään voidaan pidemmällä aikavälillä vähentää ongelmia. Mutta... Ihminen on niin hätäinen. Normaalisti 10-20 vuoden suunnitelmat pitäisi pystyä toteuttamaan muutamassa vuodessa ja silloin helposti tehdään virheratkaisuja.

Jalostusmateriaalin käyttö mahdollisimman monipuoliseseti takaa rodun monimuotoisuuden ja samalla sen, että ei keskitytä liikaa johonkin tiettyyn suuntaan, vaan huomioidaan se kokonaisuus.

Jokaisessa koirassa on jotakin hyvää ja joskus joutuu tekemään kompromissejä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki koirat ovat jalostusmateriaalia ja sekin pitää hyväksyä.

Voi, jos ihminen joskus oppisi katsomaan vähän pidemmälle kuin sen oman nenänsä päähän....